Tutkijoiden tiedote suomalaisesta CCSVI-tutkimuksesta

22.6.2013 HYKS:ssä neurologian ja verisuonikirurgian klinikoiden yhteistyönä tehtävän tutkimuksen potilasvalinta ja ultraäänitutkimusvaihe on saatu toteutettua. Kyseessä on tutkimus, jolla pyritään selvittämään, onko varhaista MS-tautia tai pidempään MS:ää sairastaneilla kaulan laskimoahtaumia enemmän kuin terveillä ikä- ja sukupuolivakioiduilla verrokeilla. Laskimoahtaumiin (CCSVI, Chronic CerebroSpinal Venous Insufficiency) liittyvistä ristiriitaisista tutkimustuloksista ja tämän suomalaistutkimuksen käynnistämisestä järjestettiin tiedotustilaisuus Helsingissä 9.3.2011. Tutkimukseen ilmoittautui ilahduttava määrä ihmisiä: kaiken kaikkiaan 309 henkilöä. Tutkimusasetelma säädettiin siten, että siinä voidaan arvioida myös MS-taudin keston vaikutusta mahdollisiin laskimoahtaumiin. Niinpä mukaan otettiin niitä 18-59-vuotiaita, joilla MS on diagnosoitu vastikään, ja sellaisia, joiden diagnoosista on yli 10 vuotta. Tutkimukseen valittiin 85 MS:ää sairastavaa. Heistä 80 kävi läpi ultraäänitutkimukset. 37:llä MS-diagnoosista oli pari vuotta tai vähemmän ja 43:lla yli 10 vuotta. Lisäksi tutkittiin 40 iän ja sukupuolen suhteen vakioitua verrokkia. Tutkimus toteutettiin ultraäänitutkimusten osalta kertarysäyksenä toukokuun aikana. Ultraäänitutkimukset suoritti kaksi eri tutkijaa toisistaan riippumattomasti, toinen heistä tuli Japanista kuukaudeksi Suomeen. Kummallakin tutkijalla oli 10 vuoden kokemus vaativasta verisuonten ultraääni-diagnostiikasta. Ennen tutkimusta verisuonikirurgit kävivät maaliskuussa Katowicessa CCSVI-aiheeseen liittyvässä kokouksessa kuulemassa muiden lääkäreiden kokemuksia ultraäänimetodista. Ennen tutkimusta testattiin myös laitteisto ja tutkimustekniikka vapaaehtoisia koehenkilöitä tutkimalla. Tuloksia analysoidaan parhaillaan ja niiden tulkintaan osallistuu myös ulkomaisia eksperttejä. Tulosten analyysi jatkuu näillä näkymin ainakin syyskuulle, jolloin selviää, voidaanko tuloksista antaa jotakin alustavaa tiedonantoa. Tuolloin myöskin arvioidaan, tehdäänkö osalle tutkimushenkilöistä vielä kaulan laskimoiden magneettikuvaus täydentävänä tutkimuksena. Tutkijat kiittävät MS:ää sairastavia myönteisestä suhtautumisesta tähän tutkimukseen! Pentti Tienari Mauri Lepäntalo