TIETOA

Maassamme on noin 7000 multippeliskleroosia eli MS-tautia sairastavaa. Määrä on kasvussa, koska uusimpia tutkimusmenetelmiä käyttämällä diagnoosi osataan tehdä yhä vähäisempien oireiden perusteella.

MS ilmenee tavallisesti 20-40 vuoden iässä. Samaan vaiheeseen ajoittuvat monilla itsenäistyminen vanhemmista, opiskelu, ammattiin valmistuminen, parisuhteen syntyminen ja lasten hankkiminen. Kun nuori aikuinen kuulee sairastavansa parantumatonta sairautta, asia ei kosketa yksin häntä vaan koko hänen lähiyhteisöään.

Vastasairastunut kysyy usein: "Miten ja kuinka nopeasti tämä tulee minun kohdallani etenemään?" Tähän ei kukaan osaa vastata.

MS voi edetä nopeasti ja vaikeuttaa liikkumista, mutta yhtä hyvin se voi jäädä täysin oireettomaksi koko loppuelämän ajaksi. Useimmat MS-tautia sairastavat eivät ole vaikeavammaisia. Tavallisia oireita ovat normaalia nopeampi uupuminen lihastyössä, alaraajojen pisteleminen, vaihtelevat tasapainovaikeudet ja virtsanpidätyspulmat.

Moni elää MS-tautinsa kanssa uskaltamatta pukea sanoiksi itseään ahdistavia kysymyksiä: "Tarttuuko MS? Onko se perinnöllinen? Tekeekö se tylsämieliseksi? Liittyykö siihen kohtauksia? Pitääkö minun muuttaa tuttuja elämäntapojani?" Tavallista on, että sairastuneella, hänen puolisollaan tai hänen vanhemmillaan on sairastumisesta perusteettomia syyllisyydentunteita, joista ei kyetä keskustelemaan.

Tieto on paras turva ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä vastaan. Näille sekä www.neuroliitto.fi -sivuille on koottu ne asiat, joiden tiedetään askarruttavan MS-tautia potevia ja heidän lähiomaisiaan. Toivomme tiedon hyödyttävän myös kaikkia muita, jotka elämässään tai työssään joutuvat tekemisiin tämän arvoituksellisen sairauden kanssa.